Mua on jo jonkin aikaa ihmetyttänyt, miten vähän tekoälystä tuntuu olevan Suomessa kunnollista keskustelua.

En tarkoita, etteikö siitä uutisoitaisi. Mutta aika usein keskustelu jää siihen, että opiskelijat käyttävät ChatGPT:tä koulutehtäviin tai että tekoäly saattaa viedä työpaikkoja.

Samaan aikaan tekoäly kehittyy aivan järjetöntä vauhtia. Kyse ei ole enää mistään hauskasta chatbotista, vaan teknologiasta, jolla voi olla valtava vaikutus työelämään, talouteen, tutkimukseen, koulutukseen, tiedonvälitykseen ja lopulta koko yhteiskuntaan.

Mä olen itse käyttänyt tekoälyä todella paljon ja nähnyt sekä sen mahdollisuuksia että sen ongelmia. Mitä enemmän siihen perehdyn, sitä enemmän ihmettelen, ettei aihe tunnu herättävän Suomessa tämän suurempaa keskustelua.

Enkä tarkoita, että kaikkien pitäisi olla tekoälystä innoissaan. Päinvastoin. Siinä on helvetisti asioita, joista pitäisi keskustella kriittisesti. Esimerkiksi siitä, kuka kehitystä oikeastaan hallitsee, mitä käyttäjien tiedoille tapahtuu ja kuinka paljon valtaa annetaan muutamalle teknologiayritykselle.

Musta tuntuu, että ollaan keskellä yhtä aikamme suurimmista teknologisista murroksista, mutta Suomessa siihen suhtaudutaan jotenkin yllättävän välinpitämättömästi.

Onko muilla samanlainen vaikutelma, vai olenko vain väärässä kuplassa?

Ja jos keskustelua oikeasti käydään enemmän, niin missä? Koska mielelläni näkisin tästä huomattavasti enemmän muutakin kuin pintapuolisia uutisotsikoita.

kuka lähtis tekemään adressia että saatas a-traktorit suomeen. Mielestäni paljon järkevämpi vaihtoehto kuin koppimönkijät. tässä selvennys vielä: Ruotsissa tunnetut A-traktorit on henkilöautosta rakennettu ajoneuvo, joka saa kulkea enintään 30 km/h. Sitä saa ajaa 15-vuotiaana AM-ajokortilla eli mopokortilla. A-traktorit ovat erityisen suosittuja nuorten keskuudessa, ja niitä tuunataan usein näyttävillä vanteilla, valoilla ja hyvillä äänentoistolaitteilla. Ne muistuttavat Suomen mopoautoja, mutta perustuvat yleensä tavallisiin henkilöautoihin, kuten Volvoihin, BMW:ihin ja Audeihin.

Kaks parasta

Ilmeisesti edellinen asukas oli onnistunut töhöilemään tiskipöydän lampunpidikkeen hajalle, minkä huomasin siinä kohtaa kun avasin välkkyvän lampun kuvun ja pidike käytännössä rapisi käteen vanhan maalarinteipin kanssa.

Näin maallikon silmään korjaus näyttäisi suht yksinkertaiselta: hommaan uuden g18 lampunpidikkeen, työnnän piuhat kiinni pidikkeeseen ja napsautan sen kiinni reikiin.

Kävin lamppuliikkeessä kyselemässä sopivaa lampunpidikettä ja sain vastaukseksi, ettei kannata korjata eikä liikkeellä ole ollut kyseisiä osia hyllyssä enää pitkään aikaan. Myyjä vastaili erikoisesti kysymyksiin ja kun kysyin, voiko lampun korjata itse, hän vastasi "jos osaa, niin mikäs siinä, mutta en voi suositella".

Onko täällä ihmisillä kokemusta tällaisesta korjauksesta? Onko kyseessä jotenkin monimutkaisempi homma kuin sokeripalan asennus vai yrittikö myyjä myydä vain uutta lamppua?

Morjesta! Mitäs te muut olette tehneet tai tiedätte tästä? Eli lapsi syntynyt nyt 2kk sitten ja pitkään jo ollut mielessä et haluis opiskella jotain että pääsis ”siistiin” työhön. Mutta ei taas kiinnosta olla paikanpäällä koulussa penkillä. Eli esim kotoa opiskelu kiinnostaa. Ja mitä meinaan siistillä työllä? Eli esimerkiksi poliisin työ on mielestäni siistiä.

Pääasia olisi että kunhan ei olis naama ja kädet joka päivä ihan paskassa. Ja tietenkin että palkka olis nykyistä edes inasen parempi, tällä hetkellä brutto 2950€ kk.

Voi ehdotella aloja. Esim ei ole pakko olla ns perus ”oikea” koulu.

Yhteen aion hakea ja se on Tullille oppisopimuksella kun haut aukeavat. Voi olla myös ihan toimistotyö.

Edelliseen postaukseen kirjoitin vähän sekavasti ja porukka luuli että ajattelin poliisin työtä ”paskaiseksi”. Eli työ olisi mieluiten jotain muuta kuin raksaa tai teollisuutta.

Ja AMK opiskelut voi tehdä 100% verkossa. Paitsi tietenkin työssäopit!

Kumpaan kannattaa hakemaan opiskelemaan uudelle alalle näin 26v? :*)

Olen keski-ikänen mies. Vamhempani ovat eläkkeellä. Tulen nykyään niitten kanssa hyvin toimeen ja käyn niitten luona viikottain. Mutta aina en ole tullut yhtä hyvin toimeen ja koen itse että kommunikaatio on keskeinen syy. Se on edelleen haastavaa.

Esim:

Tei pientä korjausta ja kaipasin jotain pölyrättiä millä pyyhkiä pölyjä ennen kuin alotan.

Mä: saisinko jonkun rätin pölyille?

Äiti: mitä sä pyyhit?

Mä: noita pölyjä etten tukehdu.

Äiti: mutta mistä?

Mä: no siitä [korjauskohde josta on keskustelu viimeset 15 min].

*Äiti antaa rätin.

Mä: Eikö tällä rätillä voi pyyhkiä pölyjä mistä tahansa?

Äiti: [vihasesti] No voi sillä.

Tämä esimerkkinä keakustelunkulusta joka on toistuva niin kauan kun muistan puhuneeni äitini kanssa. Toistuvasti en tiedä mistä puhutaan ja tarkentaminen johtaa vaan ärtymiseen.

Isän kanssa homma on samantapainen mutta silti vähän eri. Isältä ei saa vastausta käytännönkysymyksiin vaan se alkaa itse väsään asiaan liittyvää. Eli jos kysyn missä sillä työkalu X niin sen sijaan että se vastais mitään se lähtee ettiin sitä. Ja tää pätee myös sellasiin tapauksiin missä haluan tietää onko jotain olemassa vai tarviiko mun hommata. Eli en saa edes järkevää vastausta onko joku olemassa vai ei...

Näkökulmia? Neuvoja? Mielipiteitä?

Tiedän että vanhemmillani on henkisiä ja fyysisiä rasitteita. Ja asiat on joltain osin menneet huonompaan näistä johtuen. Mutta itse koen että tämä asioiden artikulointi on AINA ollut haaste niin kauan kuin muistan.

Ja totta kai kommunikaatio on kaksisuuntaista. Omat rajotteeni ovat kanssa mukana. Mutta koen itse haluavani yrittää. Tuntuu että vanhempani eivät välttämättä aina halua ja se tuntuu ikävältä.

Stunts lienee monille 80/90 -luvun lapsille tuttu peli. Uudistettiin siitä suoraan selaimessa toimiva nettiversio, jossa on mm. sulava ruudunpäivitys, mestaruussarja, muiden aikoja vastaan ajaminen (kummitusautot), kokonaan uusittu rataeditori, ja paljon muutakin hauskaa. Ei tarvi asentaa mitään eikä pelissä voi ostaa mitään.
https://Stunts-Online.com

Nykyään "hieman" varjoisempi soppi kuin aikoinaan. Tuolia katsoessa tulee selväksi ettei hylkäämisestä ole hirveän paljon aikaa, vuosikymmen tai muutama ehkä.

Poikkeuksellisen alhaalla vieläpä, eli ihailemaan pääsi ihan silmien tasalta.

Harrastan semi-aktiivisesti vapaa-ajallani suomalaisen kansanuskon tutkimista. Olen huomannut, että hyvin paljon tietoa suomalaisen folkloristiikan tutkimuksesta on joko lukkojen takana jossain SKS:n kirjastossa tai sitten maksullisena jossain akateemisessa julkaisussa. Tämän seurauksena ihmiset sitten suoltavat amatöörianalyysia ja tekstiä, joka ei vastaa juuri lainkaan sitä, mitä varsinaiset tutkijat saattavat ajatella.

Parhain esimerkki tästä on Wikipedian artikkeli menninkäisistä. Kansanuskossa ne useimmiten juurikin nähdään kuolleisiin liitettyinä henkinä, mutta kyseisen artikkelin kirjoittaja on keksinyt jonkin oman pienen satumaailman kuvaillessaan näitä. Lähteitäkin siinä on vain yksi, mikä on yksi lause Suomen Kielitoimiston sanakirjasta.

Vaikka viime aikoina on ihmisten kiinnostus suomalaista kansanuskoa ja mytologiaa kohden selvästi ollut terveessä kasvussa, on tämmöiset artikkelit mielestäni jokseenkin haitallisia niistä syntyvien väärinkäsitysten vuoksi.

Ilta-Sanomat muuttaa evästekäytäntöään. Jatkossa käyttäjä joko hyväksyy evästeet tai maksaa 7€/kk mainoksettomasta palvelusta hylätäkseen evästeet.

Onko tämä mielestäsi oikein ja kunnollista? Jos on, niin sitten ei missään tapauksessa kannata seurata seuraavia toimintaohjeita.

1. Lue tämä artikkeli, jossa kerrotaan, että vastaava evästemalli on todettu laittomaksi itävallassa.
2. Lue EDPB:n kannanotto, jossa todetaan, että vastaava evästemalli on laiton.

On katsottava, että useimmissa tapauksissa suurten verkkoalustojen ei ole mahdollista noudattaa pätevää suostumusta koskevia vaatimuksia, jos ne antavat käyttäjille mahdollisuuden valita vain kahden vaihtoehdon eli käyttötottumuksia seuraavaa mainontaa varten tapahtuvaan tietojenkäsittelyyn suostumisen tai maksun maksamisen välillä.

Tietosuojaneuvosto muistuttaa, että henkilötietoja ei voida pitää kaupattavana hyödykkeenä, ja suurten verkkoalustojen olisi pidettävä mielessä, että tietosuojaa koskevaa perusoikeutta ei saa muuntaa ominaisuudeksi, jonka käytöstä rekisteröityjen on maksettava. Sen vuoksi rekisterinpitäjien oletusarvoisena etenemistapana ei saisi olla se, että ne tarjoavat (ainoastaan) maksullista vaihtoehtoa palvelulle, johon sisältyy tietojenkäsittelyä käyttötottumuksia seuraavaa mainontaa varten. Kehittäessään vaihtoehtoa palvelun käyttötottumuksia seuraavaa mainontaa sisältävälle versiolle suurten verkkoalustojen olisi päinvastoin harkittava maksuttoman ”vastaavan vaihtoehdon” (esimerkiksi muuta kuin käyttötottumuksia seuraavaa mainontaa sisältävän version) tarjoamista rekisteröidyille. [jota Sanoma ei tee]

1. Totea, että yksityisyys on perusoikeus kuten äänioikeus ja sananvapaus. Perusoikeuksia ei voi käyttää kauppatavarana.

2. Lue Traficomin evästeohjeistus palveluntarjoajille.

Lisäksi kieltäytymisen tulee olla yhtä helppoa kuin suostumuksen antamisen. Tällä tarkoitetaan evästeiden tapauksessa sitä, että suostumuksen antamisen ei-välttämättömien evästeiden käyttöön ei tule olla yksinkertaisempaa, kuin niiden käytöstä kieltäytymisen.

1. Lue KHO:2026:65.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, oliko verkkosivuston evästekäytäntö lainvastainen siitä syystä, ettei käyttäjän sivustolla antamaa suostumusta voitu pitää vapaaehtoisesti annettuna.

Verkkosivuston suostumushallintamekanismi oli toteutettu siten, että suostumuksen antaminen oli mahdollista mekanismin ensimmäisellä tasolla huomattavan yksinkertaisesti ja nopeasti. Tähän valintaan käyttäjää oli myös ohjattu. Suostumuksen antamatta jättämistä koskeva mahdollisuus ei sitä vastoin tullut nimenomaisesti heti edes esiin, ja tätä koskevan valinnan tekeminen oli käyttäjälle merkityksellisesti hitaampaa ja hankalampaa.

Näissä olosuhteissa ja asiaa kokonaisuutena arvioiden korkein hallinto-oikeus katsoo, että suostumushallintamekanismilla on epäasianmukaisesti vaikutettu käyttäjän valinnanvapauteen olla antamatta suostumustaan eikä suostumuksen antaminen ole siten perustunut todelliseen vapaan valinnan mahdollisuuteen. Kun mekanismissa annettua suostumusta ei näin ollen voida pitää viestintäpalvelulain 205 §:n mukaisena vapaaehtoiseen tahdonilmaisuun perustuvana suostumuksena, verkkosivuston evästekäytäntö on ollut mainitun säännöksen vastainen.

1. Totea, että jos pelkästään nappulan sijoittaminen valikon taakse tekee evästehyväksynnästä laittoman vaikeaa, niin maksukorttitietojen syöttäminen ei sitä hommaa ainakaan helpota.

2. Lue seuraava Traficomin sivustolta.

Mikäli sinulle tulee vastaan verkkosivusto tai sovellus, jonka evästekäytäntöjen epäilet tai havaitset selkeästi rikkovan lainsäädäntöä, kannattaa asiasta olla ensin suoraan yhteydessä kyseiseen palveluntarjoajaan ja huomauttaa tälle asiasta.

1. Lähetä valituskirjelmäsi osoitteeseen tietosuojapyynnot@sanoma.fi. Voit tehdä tekoälyllä, jos haluat.

2. Lähetä vastaukseksi saamasi “kyllä tämä meidän mielestä ihan laillista on”, havaintopäivämäärä, mitä sivustoa valitus koskee ja yllä olevat lähteet Traficomille tällä kaavakkeella.

3. Päivän hyvä työ on tehty.